Terve mieli terveessä ruumiissa
Terve mieli terveessä ruumiissa. Mens sana in corpore sano. Näin sanaili roomalainen satiirikko Juvenalis jo ajanlaskumme alkuaikoina. Ajatus kehon ja mielen yhteydestä ihmisen hyvinvoinnissa ei ole uusi. Tässä ajassa unohtuu helposti tuo perustavanlaatuinen yhteys, joka auttaa ihmistä voimaan paremmin.
Yleinen keskustelu, viestit ja virikkeet esim. iltapäivälehdissä tai sosiaalisessa mediassa voivat saada meidät huolestumaan, ahdistumaan tai jopa pelkäämään. Huolta tai pelkoa ruokitaan otsikkotasolla monin eri keinoin; esimerkiksi sodat ja sairaudet ovat siihen oivia työkaluja. Kun tämä synnytetty huoli, ahdistus ja pelko leviää sosiaalisen median kärjistelevään keskusteluun on täydellinen soppa valmis. Kaikilla on paha olla, kaikki on yhteiskunnassa pielessä ja mikään ei voi koskaan onnistua. Medialla on valtaa. Median tulisi käyttää sitä vastuullisesti eikä lietsoa huolta tai pelkoa raflaavin otsikoin. Nykypäivänä myös minulla ja sinulla on valtaa, koska kuka tahansa meistä voi kertoa mielipiteitään tai ajatuksiaan eri kanavia apuna käyttäen. On tärkeää käyttää tuota valtaa vastuullisesti. Tuolla vallalla voi synnyttää toivoa ja myönteisyyttä tai lietsoa pelkoa ja epätoivoa.
Monet tutkijat, kuten esim. Hans Rosling ja Esko Valtaoja ovat todenneet, että nykypäivänä kaikki on paremmin kuin ennen. Myös aivotutkija Anders Hansen on pohtinut tätä aihetta kirjassaan ”Aivoblues – Miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin?”. Aivomme ovat kehittyneet sellaisiksi, että ne varautuvat jatkuvasti pahimpaan. Se oli evoluution kannalta keskeistä, kun olimme vielä metsästäjä-keräilijöitä. Nykyään tuo ominaisuus voi aiheuttaa meillä pitkäkestoista ahdistusta ja stressiä, ihmisen elimistö ei ole tehty kestämään stressijärjestelmän pitkittynyttä aktiivisuutta.
Liikkumisen yhteys aivojemme terveyteen ja hyvinvointiin on selkeä. Toimimme lukuisten hormonien ohjaamana ja liikunnallinen toimeliaisuus ja fyysinen aktiivisuus vapauttaa niistä useita, kuten esim. endorfiineja, serotoniinia, dopamiinia ja noradrenaliinia. Se miksi liikunta vapauttaa näitä hormoneja liittyy ihmislajin kehitykseen, emme olisi pysyneet hengissä ilman kehon tuottamaa luonnollista kivunlievitystä, motivointia ja palkintaa. Kehomme piti huolen siitä, että pysyimme liikkeessä ja selvisimme.
Ihminen on kokonaisuus. Emme voi hyvin, jos yksi osa kokonaisuudesta voi huonosti. Jos emme liiku, emme saa mielemme tarvitsemia hormoneja. Myös sosiaalinen aktiivisuus ja vuorovaikutus auttaa meitä voimaan hyvin. Yksinäisyys aiheuttaa kehollemme luontaisesti stressiä, tähän syynä ovat alkukantaiset aivomme. Kukaan ei auttanut yksinäistä pulaan joutunutta metsästäjä-keräilijää. Aivomme kehittyivät niin, että olisimme yhdessä muiden kanssa. Suomen Punaisen Ristin teettämän Yksinäisyysbarometrin (12/2024-1/2025) tulosten mukaan esim. 16–24-vuotiaista kaksi kolmasosaa kertoo kokevansa yksinäisyyttä joitakin kertoja kuukaudessa tai useammin sekä kaikista vastaajista 59 prosenttia kokee yksinäisyyttä ainakin joskus, ja joka neljännellä yksinäisyys on jatkunut yli viisi vuotta. Tulokset ovat hälyttäviä.
Yksilön liikkumattomuus ja yksinäisyys yhdistettynä huonoihin elintapoihin, kuten epäterveelliseen ruokavalioon ja runsaaseen alkoholin käyttöön, johtaa ennemmin tai myöhemmin vakaviin terveydellisiin ongelmiin. Hyvinvointivaltiomme suurimpana uhkatekijänä on se, että laiskistumme ja ulkoistamme vastuun omasta hyvinvoinnistamme yhteiskunnalle. Voimme syyttää yhteiskuntaa siitä, että emme liiku, syömme epäterveellisesti ja olemme yksinäisiä. Muistakaamme huolehtia omasta hyvinvoinnistamme parhaamme mukaan ja rohkaista ihmisiä ympärillämme tekemään samoin. Parempi on olla yhdessä ja voida hyvin kuin erikseen ja voida huonosti!
Arto Ylönen
Kunnanjohtaja
Puheenvuoro Ikääntyneiden hyvinvointi-infossa Lemin koulukeskuksessa 20.10.2025