Lyhyesti kuntataloudesta

Yle julkaisi äskettäin jutun kuntien tilinpäätösten ennakkotiedoista. Ennakkotietojen mukaan Etelä-Karjalan kunnista 4/9 on tekemässä viime vuodelta ylijäämäisen tilinpäätöksen, Lemi on yksi näistä kunnista. Kunnan tilinpäätös on tämänhetkisten tietojen valossa viime vuodelta noin 300 000 euroa ylijäämäinen.

Paljon puhutaan ylijäämistä ja alijäämistä, mutta mitä ne käytännössä ottaen kunnan talouden kannalta tarkoittavat. Lisäksi uutisoinneissa saattaa vilahtaa termejä, kuten vuosikate ja poistot. Ajattelin nyt lyhyesti kirjoittaa siitä, mitä jokaisen on syytä tietää, jos haluaa ymmärtää kuntatalousuutisointia.

Jos kunta tekee ylijäämäisen tilinpäätöksen, se käytännössä tarkoittaa sitä, että kunta on toimintatuotoilla ja rahoituksella (verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot) pystynyt kattamaan kaikki toimintakulut sekä vuotuiset kirjanpidolliset poistot. Vuosikate on ns. kunnan tulos ennen poistoja. Kunta tekee ylijäämäisen tuloksen, jos vuosikate kattaa poistot. No mitäs nämä poistot ovat? Jos kunnassa on tehty runsaasti investointeja, kuten esim. rakennettu kouluja tai päiväkoteja, vaikuttavat ne seuraavien vuosien tulokseen poistojen kautta siitä riippuen mikä on kyseisen investoinnin kirjanpidollinen poistoaika. Rakennuksella poistoaika voi olla esim. 20 vuotta eli investointi vaikuttaa seuraavien vuosien poistoihin tasapoistona investoinnin arvo / 20.

Monesti saattaa kuulla kunnan- tai kaupunginjohtajan lausuvan alijäämäisen tilinpäätöksen yhteydessä, että ”onneksi meillä on ylijäämäpuskuri kunnossa”. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kunta on tehnyt edellisten vuosien aikana hyviä ylijäämäisiä tilinpäätöksiä, joiden turvin kunta ei heti yhden huonon vuoden seurauksena luisu kriisikunnaksi, jolla olisi taseessa kertynyttä alijäämää, joka tulee kattaa määräajassa. Mitä tuo lausunto ei kuitenkaan kerro? Se ei kerro sitä, miten syvässä kriisissä kyseisen kunnan talous on. Vaikka kunnalla olisi taseessa kertynyttä ylijäämää miljoonia euroja, se voi olla nykyisin jo siinä tilanteessa, että se ei kykene pääsemään ylijäämäiseen tulokseen edes rajuin sopeutustoimin tai se voi olla hyvin hankalaa vaarantamatta kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Tällainen krooninen alijäämä voi olla seurausta heikosta verotulokehityksestä tai sote-uudistuksen jälkeen jättämästä valtionosuusrahoituksen vinoumasta. Kunnalla voi olla edessään tulevina vuosina mittavia investointeja, jotka kasvattavat vuotuisia poistoja ja heikentävät siten taloutta entisestään. Vuosikatteen kehitys (trendi) suhteessa poistojen kehitykseen kertoo kunnan talouden kehityssuunnan. Vahva vuosikate mahdollistaa kunnalle tärkeät investoinnit niin, ettei se päädy talouskurimukseen. Kunnissa pitäisi unohtaa ylijäämäpuskuriajattelu. Se voi luoda valheellisen turvallisuuden tunteen surkeassa taloustilanteessa ja tarpeellisia toimia saatetaan lykätä sen turvin hamaan tulevaisuuteen. Ylijäämäpuskuri ei myöskään välttämättä näy pankkitilillä, jos kunnassa on tehty viime vuosina paljon investointeja, kertyneet eurot on jo käytetty moneen kertaan.

Ehkä tämä kirjoitus auttaa ymmärtämään paremmin uutisointia ja sitä, mitä talouslukujen takana on. Jos joskus huonon tilinpäätöksen yhteydessä sorrun erehdyksessä käyttämään ylijäämäpuskuritermiä, käskekää minun lopettaa höpinä ja puhua asiaa.

Lemillä 6.2.2026

Arto Ylönen
Kunnanjohtaja