32. Kiikkuva kivi (Rauhoitettu)

 

 

“Lemi etäelt, iso kive takoa” on tuttu sanonta Lemillä ja lähipitäjissä.  Lemillä onkin paljon “isoja kiviä”, “kulkukiviä”, jotka ovat aiheuttaneet lukuisia tarinoita.  Kerrotaan jättiläisten tai hiisien heitelleen niitä milloin missäkin tarkoituksessa mm. kirkkoja tuhotakseen.  Myöhempi tutkimus on osoittautunut ne jääkauden kuljettamiksi siirtolohkareiksi.   Osa kivistä on kulunut pyöreähköksi ja ovat usein eri kivilajia, kuin ympäristön kalliot.  Nämä ovat saattaneet kulkeutua kaukaakin nykyisille paikoilleen.  Osa taas on selvästi samaa kivilajia kuin ympäristön kalliot.  Tällaiset ovat yleensä lohenneet suuremmasta lohkareesta tai vain muutaman kilometrin päässä olevasta kalliosta.

Lemillä Mansikkamäentien varrella on (n. 4x3x3m) suurehko, kulmiltaan pyöristynyt siirtolohkare, joka on pysähtynyt kallion päälle siten, että sitä on helppo vähäisinkin voimin liikuttaa “kiikuttaa”.

Lähteet:

1. Aatto Raita: Lohkareesta emäkallioon – jäätiköstä maaperäksi,  Gummerus kirjapaino Oy Jyväskylä 1996
2. Perimätieto