18. Ukonmäen linnoituslaitteet

Kaakkois-Suomi on maaperää, jota valloittajat idästä ja lännestä ovat ristiretkistä lähtien tallanneet, sekä Ruotsi, Venäjä ja Suomi omanaan puolustaneet. Niinpä linnoituslaitteitakin on rakennettu milloin itää milloin länttä vastaan. Tunnetuimmiksi ovat tulleet sotamarsalkka Suvorovin 1790-luvulla Pietarin suojaksi luomat kolme puolustuslinjaa, joihin kuuluvat mm. Kyminlinna, Taavetin linnoitus, Järvitaipale ja Kärnäkoski sekä heti talvisodan päätyttyä aloitettu Luumäen linja, myöhemmin Salpalinjana tunnettu. Kenttävarustustyöt, jotka tehtiin ensimmäisen maailmansodan aikana, ovat sen sijaan jääneet monellekin lähes tuntemattomaksi.

I maailmansodan sytyttyä 1914 saksalaisten painopiste oli aluksi länteen, mutta vuoden 1915 alkupuolella se siirtyi voimakkaammin itärintamalle. Venäläiset pelkäsivät maihinnousua Suomeen ja tätä kautta hyökkäystä Pietariin. Venäläiset siirsivät joukkoja asteittain rannikolta sisämaahan, jossa ryhdyttiin rakentamaan linnoituksia ja valleja. Lemin alueelle vuosina 1915- 1917 kaivetut ja rakennetut linnoituslaitteet kuuluvat näiden kenttävarustustöiden, ns. patteritöiden, kolmenteen portaaseen. Sen muodostaa Säkkijärven – Ylämaan – Luumäen- ja Lemin kautta, Viipuri keskipisteenä, kiertävä vyö. Kaikki Pohjanlahdelta alkavat linnoitustyöt tähtäsivät Pietarin, valtakunnan pääkaupungin suojelemiseen.

Lemin kirkonkylää kiertää lähes yhtenäinen taisteluhauta- ja korsulinja, joka on melko hyvin vielä maastossa havaittavissa. Ukonmäessä on selvästi nähtävissä taisteluhauta asepesäkkeineen. Sen takaosassa on korsulinja ja niiden läheisyyteen kaivettu kaivo. Tuliasemien edestä hakattiin kaikki puut pois tulialueen saamiseksi. Puutavaraa käytettiin taisteluhautojen lujittamiseen ja korsujen, ” lintaasien”, rakentamiseen. Vapaussodan jälkeen osan tästä puutavarasta purkivat varmasti paikalliset asukkaat itselleen. Osan valtio myi huutokaupalla, osa käytettiin uuden pappilan ja sen talousrakennusten rakentamiseen. Varsinkin piikkilanka ja naulat olivat haluttua tavaraa.

Lähteet:
1. Pentti Huttunen; Venäläisten linnoitustyöt Suomen sisämaassa ensimmäi sen maailmansodan aikana. /Oulun yliopiston historian laitos. Eripainosarja n.o 199 / 1988.
2. Reino Arimo: Suomen linnoittamisen historia 1918-1944./Otava Keuruu 1981
3. Perimätieto, Pentti Klemi.